Superpäivä Siilinjärvellä

Säästä huolimatta oli tänään erittäin onnistuneet estekisat ja Peppi yllätti jälleen positiiviesti. Meinaa ihan unohtuua, että nämäkin kisat olivat pepille vasta toiset. Se vaikuttaa niin kokeneelta kisaponilta!
Huutihan se vielä aika paljon aina kun Lupu (meidän kisakaveri) katosi näkyvistä, mutta ei läheskään niin paljoa kuin viimeksi. Ainakin Peppi keräsi paljon ihastuneita katseita;D

Jouduin ottamaan ekalle radalle tosi lyhyen verkan,koska lähdin jo kahdeksantena. Verkassa Peppi oli onneksi tosi kivan tuntuinen, eikä olisi tarvinnut verkatakkaan paljoa pidempään.

Lähdin iloisin mielin 70cm radalle, kävin näyttämässä ensimmäisen esteen ja tervehdin, mutta lähtömerkkiä ei kuulunut. Hetken aikaa odottelin ja kohta katsomosta kuului "mene jo!". Olin kuulema saanut jo lähtömerkin jota en kovan tuulen takia kuullut, joten äkkiä hanaa  kentän toiselle puolelle ja kohti ensimmäistä estettä.

Tavoitteeni oli päästä uusintaan, ja niinhän siinä kävi että uusintaan päästiin. Perusrata oli hyvä ja sujuva paria huonompaa hyppyä lukuunottamatta. Uusinnassa otin varman päälle, enkä uskaltanut kääntää niin tiukkoja teitä kun ehkä oltaisiin voitu mennä. Kuitenkin sieltä kolmas sija napsahti:)! Pepin elämänsä toisista kisoista ensimmäinen ruusuke, olisiko voinut onnellisempi olla.
Seiskakympin video tulee myöhemmin.

odottelua palkintojenjakoon

Palkintojenjaossa Peppi ei malttanut seisoa sekuntia pidempään paikallaan..

Suoraan palkintojenjaosta tutustumaan 80cm rataan ja sen jälkeen verkkaamaan. Jälleen otin vain lyhyen verkan, koska oli kuitenkin jo yksi rata alla ja lähdin radalle kuudentena.

Tällä kertaa jopa kuulin lähtömerkin, ja eikun taas menoksi.Nyt Peppi oli ihan eri tuntuinen radalla, paljon menevämpi jonka seurauksena tuli paljon parempia hyppyjä. Okei, se meni ehkä välillä vähän liian lujaa. Tavoite jälleen saavutettu, kun kajareista kuuluu; "ratsukko jatkaa toiseen vaiheeseen". En sitten tiedä oliko meno nyt vähän liiankin menevää, sillä uusinnassa tuli kaksi alas. Vaikka paikat oli hyvät ja en tietääkseni itse kämmännyt tilannetta ainakaan kovin pahasti, niin silti ne puomit vaan päätti tippua, ilmeisesti Pepin takajalkojen hipaisusta. Jos puomit ei olisi tippunut, niin ajan puolesta olisin ollut kuudes. Mutta turha jossitella;) Lopullinen sijoitus 16/26.
Olen silti tosi, tosi tyytyväinen meidän ensimmäiseen kasikymppirataan! Poni sai hirrveästi rapsutuksia ja herkkuja päivän hyvistä suorituksista:) Tästä on taas hyvä jatkaa.

<3

Vain taivas on rajana

Tänään tuli tunne, että me oikeesti pystytään Pepin kanssa vielä vaikka mihin. Sillä on kapasiteettia, molemmat rakastetaan hyppäämistä ja yhteistyö pelaa.
Ja tämä tunnehan tuli tämän päivän estevalmennuksessa. Valmentajani lähti heinäkuussa inttiin, joten pääsen vain harvoin valmentajani silmän alle. Tänään koitti viimein se päivä, kun hän pääsi pitkästä aikaa pitämään valmennusta ja onneksi se tapahtui ennen kisoja. Aika tyhmiä omia virheitä tuli näkyviin, mm. isommissa hypyissä liitoittelin liikaa ja rysähdin kaulalle makaamaan, jolloin puomi ei pysynytkään kannattimilla. Kisoissa pitää muistaa panostaa paljon omaan vartaloon, niin hypyt onnistuu paremmin eikä turhia tiputuksia tule.

Tultiin lopuksi rata pari kertaa, isoimmillaan se oli 90-100cm, eli isoin hyppäämämme rata. Oikeastaan ei olla hypätty edes yksittäisenä ysikymppiä isompaa. Poni oli ihan super! Kaksi kertaa mentiin ohi kun unohdin itse ratsastaa ja jätin sen pari askelta ennen hyppyä ihan yksin. Tämäkin saatiin nopeasti korjattua, ja loppuun saatiin sujuva rata. Niin ylpeä rakkaasta lapsesta, niin se vaan nopeasti kehittyy:)
Suunnitelmissa olisi ruveta hallikaudella kisaamaan jo ysikymppiä, mutta katsotaan nyt miten sujuu.

Ja arvatkaas, sainko ikuistettua tätä rataa? En tietenkään. Mulla on aina hyppykerroilla kamera mukana, mutta eipä tietenkään tänään ollut:(

Ratatreeniä ja kisasuunnitelmia

Ilmoittauduin eilen seuraestekisoihin Siilinjärvelle, jotka ovat siis viikon päästä ja menen luokat 70 & 80cm. Sitä seuraavana viikonloppuna (8.9) lähdetään kokeilemaan onnea koulukisojen parissa Sorsasaloon luokassa helppo C. Sitten vielä 22.9 olisi Sorsasalossa estekisat, jossa menen joko 70 tai 80cm, riippuen miten tuo kasikymppi menee Siilissä. Olihan se jo aikakin aloittaa kisakausi kunnolla:D! Nuo koulukisat jännittää hirmuisesti, kun tuo koulupuoli ei oikein vielä suju kunnolla.. Nyt kunnolla treeniä alle niin eiköhän me niistä jotenkuten selvitä.

Eilen pidettiin pitkästä aikaa ratatreenit, ja Peppi oli aivan huippu! Se oli niin innoissaan kun sai pitkästä aikaa hypätä kunnon rataa ja selvästi nautti siitä. Sen kanssa on vaan niin ilo hypätä:)
Rakennettiin lyhyt, seitsemän esteen rata ja tultiin se ensin 70cm korkeudesta ja sitten 80-85cm. Ensimmäinen rata meni aikalailla hyvin ja tasaisesti, mutta kun esteitä nostettiin niin toinen rata meni vähän huonommin, vakkakin päästiin puhtaasti maaliin. Unohdin ottaa puolipidätteitä ennen estettä, jolloin se pääsi pitkäksi ja hyppäsi vähän huonommin ja huonommista paikoista. Tulin viisi ensimmäistä estettä uudestaan ja meni jo paljon paremmin.
Hyvillä mielin lähdetään pitkästä aikaa kisakentille;)

Poni iloisena lähdössä töihin:D

Mona & Peppi one year -kuvakollaasi

Löysin Pepin hevostalli.netin kautta noin vuosi sitten, kun laitoin äidiltäni salaa etsitään vuokrahevosta -osioon oman ilmoitukseni. Sain äidin suostuteltua koeratsastukseen, ja kuten arvata saattaa, Peppi valloitti meidät molemmat, ja siitäpä se yhteinen taival alkoi. Vuodessa on kerinnyt tapahtua paljon; edistymistä, takapakkia, tuskan hikeä ja onnen kyyneliä. En vaihtaisi kulunutta vuotta tai sen tuomia muistoja mihinkään.
 Kuvat kertokoon puolestaan.

Ensimmäisiä ratsastuskertoja.

Peppi ei tykännyt suojien laitosta...

Syksyllä poni joutui sairaslomalle muistaakseni jopa pari kertaa. Silloin kävin vaan seurustelemassa ja syöttelemässä.

Ruipelo

Laukassa takapää tuppasi lentelemään

Ensimmäinen hyppykerta marraskuussa, päästiinkö ehkä peräti viidestä esteestä yli tunnin aikana. Katastrofi

Joulu -tai tammikuu, kun uskaltauduin hyppäämään toisen kerran. Taidettiin päästä yli jo vähän useammasta pikkuristikosta..

..mutta vauhtia oli liikaa..

.. ja hyppytyyli sen mukainen.

Alkuvuodesta yhteistyö alkoi sujumaan sileälläkin paremmin.

Viikoittaiset estevalmennukset rupesivat tuottamaan tulosta ja Peppi osoittautui mahtavaksi esteponiksi.

Lasten kanssa Peppi osaa käyttäytyä hienosti:)

Suunnilleen tällöin ostettiin Pepistä puolet, eli maaliskuussa.

Lihaksia rupesi kertymään hyvin oikeisiin paikkoihin.

Ensimmäiset kisat Siilinjärvellä. Poni huusi kuin viimeistä päivää, mutta käyttäytyi hyvin.

Menimme luokat 60 & 70cm. Molemmista luokista tuli yksi pudotus, mutta kaikista mentiin yli ja se oli pääasia.

Pääsimme hyppäämään jo kentälle. Vauhtia riitti

Hepat pääsi laitumelle. Itse en päässyt tätä tapahtumaa seuraamaan..

Ensimmäisiä isompia hyppyjä. Huono kuva, mutta yli päästiin puhtaasti ja tyylikkäästi;)

välillä tulee epäonnistumisia.

Sileällä Peppi on oppinut paljon uutta, sen etupainoisuus ei ole enää niin paha ja se alkaa kantamaan itseään jo aika hyvin.

Loman aikana se sen masu vähän kasvoi:')

Treenit jatkuu ja kehitytään yhdessä kerta kerralta enemmän.

Valmennuksessa vieraalla tallilla. Peppi oli kuin kotonaan, eikä edes huutanut kun kaveri oli mukana.

Parin tunnin maastolenkillä

ja katse tulevaisuuteen kohti uusia haasteita, yhdessä;)