Hienoin pomppuponi + kisasuunnitelmia

Taitaa olla jo neljäs estetuntipostaus peräkkäin, hups. En ole saanut kuvia kun vaan estetunneilta, ja ainakin omasta mielestäni kuvattomat postaukset ovat melko tylsiä, ellei tietysti ole erityisen hyvä kirjoittaja;)
Käytiin viime viikolla Pepin kanssa pitkällä käynti/laukka maastolenkillä, ja oli meillä kivaa! Poni (ja ratsastaja) tykkäs toosi paljon kun sai laukkailla ihan täysiä pitkästä aikaa. Tällä viikolla olen ratsastanut kahdesti; tiistaina koulua maneesissa ja eilen estevalmennuksessa. Tiistaina olikin vähän jännä ratsastuskerta, kun maneesin ovet paukkui tuulesta, tallin omistaja hakkasi vasaralla maneesin seiniin (liekkö nauloja lattanut paikoilleen tai jotain..?) ja sitten vielä testailtiin kaiuttimia, niin saatiin ratsastella musiikin tahdissa. Pepistä se oli aluksi aika jännää, mutta tottui musiikkin ja ääniin nopeasti.

Mutta nyt eiliseen estetuntiin. Poni oli niiin super! (nojoo, tiedään että sanon nuo samat sanat joka kerran, mutta kun se oikeesti oli;D)  Laitoin aluksi kolmipalat suuhun, mutta valmentaja otti maneesiin mukaan vielä olympiat, siltä varalta että poni ei heittäytyisi yhtä vallattomaksi kuin viimeksi.
Verkkahyppyinä tultiin pientä ristikkoa, jossa oli edessä apupuomi. Pepin oli joka kerta hirmu vaikea hahmottaa ponnistuspaikkaa, eikä me saatu tuolle esteelle kovin hyviä hyppyjä, kun vasta sitten kun apupuomi otettiin pois. Toinen verkkaeste oli okseri, jolle hypyt onnistui kivasti. P oli koko ajan hanskassa, eikä rynnännyt esteelle niin pahasti kuin ennen. Ongelmana edelleen on se, että Peppi painuu helposti tosi helposti alas ja etupainoiseksi. Minun täytyisi muistaa vaan pitää kädet tarpeeksi ylhäällä auttaakseni pään ylhäällä pitämistä, mutta kun P vetää niin sika kovaa, varsinkin ennen estettä, niin se on hetkittäin aika vaikeaa..:D

Seuraavaksi oli vuorossa kahdeksan esteen rata. Rataa ennen vaihdettiin ponille suuhun olympiat ihan varmuuden vuoksi, koska yleensä kuumuu radalla paljon. Kun lähdin radalle, niin fiilis oli heti ihan erilainen. En muistanutkaan miltä tuntuu, kun poni ottaa pidätteet oikeasti vastaan, eikä kaahota vaan esteeltä toiselle:D Itse rata meni ihan älyttömän hyvin parista huonosta ponnistuspaikasta huolimatta; poni ei kieltänyt/mennyt ohi kertaakaan, oli koko ajan hanskassa, ja itselläni oli tosi varma olo koko ajan. Tulin radan kahdesti, ja toisella kerralla suoritus vaan parani. Laitan vielä seuraavalle estetunnille olympiat suuhun, että se oppii kuuntelemaan paremmin ratsastajaa, esteilläkin.

Sen verran suunniteltiin valmentajan kanssa eilen kisakautta, että noin kuukauden päästä oltaisiin valmiita lähtemään jo ensimmäisiin estekisoihin, mikäli sopivat kisat löytyy. Tämän jälkeen mahdollisesti kävisin koulukisoissa suorittamassa sen kn. specialin, että saisin hankittua alueluvan, ja pääsisin starttaamaan aluekisoissakin. Olen kilpaillut viimeksi kolme vuotta sitten,  joten edelliset kisasuoritukset ei valitettavasti ole enää voimassa alueluvan saamiseen. Kävin kolme vuotta sitten myös aluelupakurssin, mutta en silloin vielä hakenut lupaa.

pelottava erikoiseste..