Valmennus meni ihan jees, Peppi oli yllättävän rauhallinen. Alkutunnista etsiskeltiin jalan oikeaa asentoa, istuinluita, ja minkälaisessa asennossa on helpoin hengittää. Ihmeen paljon tuo jalan asentokin vaikuttaa muuhun kroppaan, ja sain tunnin aikana paljon sellaisia ahaa! -elämyksiä. Kun miettii, miten on helpoin hengittää ja kokeilee erilaisia asentoja, yläkropan asento muuttuu yleensä oikeaksi. Kun muistaa koko ajan että pitää tuntea istuinluut, pysyt suorassa ja keskellä satulaa. Laukassa mun pitää muistaa pitää Peppiä tarpeeksi ylhäällä, ettei valu etupainoiseksi.
Jo tuo yksi valmennus oli todella antoisa ja mielelläni kokeilisin sitä uudestaan. Ongelma on vain se, että rahapussi ei veny kahteen valmentajaan.. Olisi siis päätettävä, kumman valmennuksissa haluaisin jatkaa. Molemmissa on omat hyvät puolensa, ja musta tuntuu että en osaa ikinä päättä:D! kamalaaa.. No, jatkan mietiskelyjäni ja laitan lopuksi pari (huonoa!) kuvaa.
Huom! Koska teitä lukijoita on jo 30(!), toivoisin teiltä kommentteja, parannusehdotuksia, rakentavaa kritiikkiä ym. postauksista ja blogistani. Otan ehdottomasti vastaan myös toivepostauksia, teen niitä mielelläni:) Olisiko kiinnostusta esim. minun tai ponin varustepostauksesta?
 |
| Jalan asento ennen korjausta |
 |
| Jalan asento korjauksen jälkeen |
Ps. tietääkö kukaan, kuinka saa laitettua videon isommaksi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti