Ratsastuskouluajat

Kadotin yhden salasanan, ja rupesin selailemaan sähköpostiani pari vuotta taaksepäin. Vastaan rupesi tulemaan kuvia ratsastuskouluajoilta ja siellähän ne oli, kaikki Heikin (jota kaikki tallilla enoksi kutsuivat, koska oli tallin omistajan veli) ottamat kuvat vuosilta 2006-2011. Eno oli meidän "hovikuvaaja" joka oli tavallaan töissä tallilla, omisti huipun kuvauskaluston ja tuli kuvaamaan lähes jokaista ratsastustuntia ja vamennusta ja kuskaili vielä kisoihinkin.

Selasin äsken lähestulkoon jokaisen kuvan läpi mitä sähköpostista löytyi ja tallensin niitä koneelle. Tuli ihan hirveä ikävä niitä aikoja, ihmisiä, hevosia, kisareissuja ja tallilla vietettyjä öitä. Se paikka oli mulle pitkään kun toinen koti ja siksi edelleen tärkeä, vaikka en siellä enää usein vierailekkaan. Ei se tunnu enää samalta käydä siellä nyt kun silloin kun tunsi sieltä kaikki ihmiset, hevoset ja vietti siellä aikaa melkein joka päivä viiden vuoden ajan.
Kävin siis Peikkometsän ratsastuskoululla vuodesta 1999?-2011 saakka, kunnes löysin pepin ja sille tielle jäin. En kadu tallin vaihtoa, sillä nämä kaksi viimeistä vuotta vuokraajana ja ponin omistajana on antanut minulle enemmän kuin ikinä olisin voinut edes toivoa, olen saanut toteuttaa unelmaani ja olen ikuisesti siitä kiitollinen:)
Onneksi muistot säilyy ja kuviakin on runsaasti niitä ikuistamassa.

todistetusti olen myös joskus hypännyt hevosella!:D

Kun en itse ollut leirillä, olin leiriavustajana ainakin neljänä kesänä. Leiriavustajan palkka oli päästä sunnuntaisin uittamaan hevosia, mikä oli tietysti joka viikon kohokohta. Myöhemmin kun uittamaan ei enää päästy asutuksen vuoksi, järjestettiin leiriavustajille ilmainen ratsastustunti.

Hoitohevoseni sh-r. Veikko-Peikko, jolla on suomenhevosten estemestaruuden voitto v.1996 ja lukuisia sijoituksia samasta kisasta.

Päkän kanssa jaksettiin treenata ahkerasti useamman vuoden ajan. Päkällä kävin ensimmäiset ulkopuoliset estekisat, josta napattiin myös ensimmäinen ruusuke.

Yksi "saavutus" oli päästä joulukulkueeseen, koska silloin puhuttiin että joulukulkueeseen pääsee vain "isot tallitytöt". Taisin osallistua joulukulkueeseen kaksi kertaa ja molemmat kerrat menin Päkällä.

Jos olisi enemmän rahaa, tämänkin ponin olisin ostanut itselleni jo aikoja sitten.. En ole ihan satavarma, mutta Pepillä taitaa olla tällähetkellä käytössä sama huopa mikä tässä kuvassa näkyy, mikä on tullut mulle monen ihmisen kautta:D!

Akissa oli jotenkin tosi paljon samaa mitä Pepissä. Se teki mitä vaan mitä ratsastaja osasi pyytää, huippu poni.

Erittäin rakas hoitohevoseni Velho, jota kerkesin hoitaa viisi vuotta. Lopetettiin kunnioitetavassa 29 vuoden iässä.


Maaliskuussa järjestettiin joka vuosi talvirieha. Oli suuri kunnia päästä mukaan esityksiin, koska silloin täytyi osata jo hallita hevonen vaikka se vähän kuumuisikin yleisöstä ja musiikista. Yleensä talviriehat olikin varsin riehakkaita:D