sunnuntai 5. elokuuta 2012
epäonnistunut koulutreeni ja peltoilua
Perjantaina olisi ollut estevalmennus, mutta se peruuntui valmentajan menojen vuoksi. En jaksanut ruveta itsekseen hyppäämään, joten menin vain koulua.
Alkuun tein käynnissä ja ravessa voltteja ja ympyröitä sekä taivuttelin ympyrällä sisälle ja ulos. Poni toimi vielä ihan hyvin ja oli tosi rauhallinen. Kun olin vähän verkkaillut, tein käynnissä takaosakäännöksiä pitkällä sivulla. Alkuun Peppi ei meinannut tajuta mistä on kyse, mutta kun tajusin antaa avut tarpeeksi selkeästi niin onnistui aika hyvin.
Tein myös suoralla uralla ravi-käynti siirtymisiä, mutta ne eivät meinanneet onnistua sitten millään. Peppi jännitti selkänsä aina siirtymisissä ja nosti päänsä ylös, eikä pysynyt rentona. Pari ihan hyvää siirtymistä saatiin, mutta niitä pitää näköjään rueta nyt ihan tosissaan treenaamaan.
Siirtymisten jälkeen Peppi muuttui jotenkin todella vahvaksi ja epätasaiseksi edestä, eikä ollut lähellekkään niin hyvä kuin alussa. Ravasin ympyräkahdeksikolla ja yritin tavoitella suht hidasta ja rentoa ravia, mutta ei meinannut onnistua millään. Laukassa sain ihan ok pätkiä, kun sain sen vähän kevyemmäksi edestä.
En ollut ratsastanut kun about reilu puoli tuntia, kun tuntui että enää ei jaksa. Olin jo lopettamassa, kun äiti ehdotti että menisin vielä ilman satulaa pellolle.
Otettiin satula pois ja menin pari kierrosta kentällä, jonka jälkeen viereiselle pellolle rennosti ravailemaan ja laukkailemaan. Hyvä piristys vähän epäonnistuneemman treenin päätteeksi ja Peppikin tykkäsi:)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Moikka!
VastaaPoistaOlipa pitkästä aikaa aivan ihana blogilöytö, kun tuttu poni vuosien takaa osui silmiin ;) peppiä kävin useamman vuoden hoitamassa ja itseasiassa taisin olla ensimmäinen joka ponin selässä kävi istumassakin! ensimmäisenä mieleen tuli myös peppi 2 vee vermossa, joka huusi kuin syötävä ja loikki sinne tänne... onneksi seuraavat kerrat eivät olleet yhtä katastrofaalisia.. :D luonnetta ja vauhtia hänessä on kyllä aina piisannut, liekö edelleen? :) voih, tippa meinaa tulla linssiin miten hieno pikku-pepistä on kasvanut! :')
kovasti tsemppiä teille treenailuun ja jään takuulla seurailemaan blogiasi! :)
Kiitos ihanasta kommentista!
PoistaKiva kuulla Pepin "vauva-ajoista", ja kyllä taitaa neiti olla edelleen yhtä vauhdikas ja temperamenttinen:') Tosin on jo sen verran rauhoittnut, että on toiminut viikoittain erittäin hyvin myös lasten terapiaponina sekä toisen omistajan lapsen "opetusmestarina".
Oltiin muutama kuukausi sitten ensimmäisissä estekisoissa, ja kyllä huusi sielläkin kuin syötävä, mutta tuon loikkimisen on onneksi jo jättänyt pois. Ainakin kaikki huomasi että Peppi on saapunut:D Ihan samanlainen siis edelleen.
Kiva kun löysit meidät, niin pääset seurailemaan kuulumisia tarkemmin!