Tänään suunnistettiin äitin kansa kohti tallia, ja saatiin idea mennä puomeja pitkästä aikaa. Tallilla laiteltiin kentälle pitkä rivistö maapuomeja, ja vielä este perään. Ponille tekee hyvää välillä tommoset kontrolliharjoitukset, koska puomeilla se ei pysty kasvattamaan vauhtia liikaa ennen estettä.
Harjoitukset sujuvatkin paremmin kuin hyvin. Peppi itseasiassa teki tän tehtävän aivan liian helpoksi, sillä se ei jaksanut innostua esteistäkään paljon yhtään, mitä se yleensä tekee:D Koska puomit ja pikku ristikko siellä perässä sujui hyvin, tulin välillä ympyrällä ihan pientä estettä. Sain laukan ihan niin lyhyeksi kuin halusin, se ei lähtenyt rynnimään esteelle ja hyppäsi mistä käskin. Mikä fiilis, jee! Rupesin jo siinä vaiheessa ihmettelemään että onkohan mulla ihan oikea poni alla, mutta tais mulla olla:) Lämmintä oli kyllä jotain 20 astetta, joten voi siitäkin johtua ettei jaksanut kaahottaa kuten yleensä. Erittäin tyytyväinen olen poniin.
Loppykäynnit käytiin kävelemässä maastossa. Poni oli oikein hienosti, vaikka ei ollutkaan kaveria mukana:)
Eilen oli vähän erilainen estetunti, sillä valmentajani lähti ulkomaille kisaamaan pariksi viikoksi, ja tuntia meille eilen piti yksi tallilainen joka on ratsastuksenohjaaja.
Ennen tuntia Peppi oli juoksennellut tarhassa melkein tunnin muiden hevosten kanssa, ja kun hain sen sisälle se näytti aika väsyneeltä. Ajattelin että se ei jaksaisi tunnilla hirveästi enää kaahailla kun on jo pahimmat energiansa päässyt purkamaan, mutta toisin kävi.
Laitoin ensimmäistä kertaa ehkä kahteen-kolmeen kuukauteen sille pessoan sijasta kolmipalat, mutta nyt ainakin tuli todettua että ne kolmipalat ei ole Pepille esteillä mitkään maailman parhaat vaihtoehdot, ainakaan vielä kun vauhtia on niin paljon. Lisäksi Peppi oli noilla kuolaimilla han älyttömän raskas, ja kun se pääsi pitkäksi ja raskaaksi, se hyppäsi sellaisia pitkiä hyppyjä jolloin puomit kolisivat.
Aloteltiin hyppäämään innarilla, joka meni tosi hyvin siihen nähden että poni ei ole koskaan ennen innaria hypännyt. Tultiin ensin vain kahdella esteellä, ja sitten kolmella. Innareiden jälkeen hypättiin toosi pientä pystyä, mutta Peppi ajatteli sen vähän isommaksi ja hyppäsi sen aina kunnon ilmavaralla. Pystylle tuli aika hauskoja hyppyjä, kun ponilla oli niin paljon virtaa eikä se jaksanut paljoa keskittyä hyppyihin. Pikkuhiljaa pystyä nostettiin ja hypytkin parani.
Tultiin ympyrällä kahta estettä, joidenka väliin piti tulla saman verran askelia. Meillä tuli välillä 9,10 tai 11, mutta loppuun saatiin aina melko tasainen 11 askelta. Ponikin alkoi hieman rauhoittua, eikä enää kaahannut esteelle niin pahasti kuin alussa.
Tämän jälkeen taidettiin tulla yksi pysty pari kertaa ja trippeli. Poni taas innostui liikaa, ja jouduin ennen esteitä tekemään voltteja kun ei ollut poniin mitään hallintaa.Kun poni oli taas jotenkin hallinnassa ja hypyt onnistui, tultiin pieni rata. Esteet olivat tosi matalia, eikä ratakaan ollut kovin vaikea. Olin ihan tyytyväinen rataan, vaikkakin välillä Peppi pääsikin kaahottamaan liian kovaa, kun mulla ei yksinkertaisesti enää riittänyt voimat pitelemään sitä:D Hölmö poni kun on aina pakko mennä niin lujaa:')
Ihan kiva hyppykerta kuitenkin, vaikka meidän meno nyt oli vähän mitä oli. Sain hyviä uusia neuvoja ja tykkäsin tunnista:)
Torstaina hypättiin valmennuksessa ensimmäistä kertaa tänä vuonna kentällä. Peppi on hypännyt kentällä aiemmin kerran tai korkeintaan kaksi, joten innolla odotin mitä tunnista tulee. Sillä kun on tapana muutenkin innostua esteillä, niin kauhulla ajattelin mitä tulee kentällä hyppäämisestä, kun sellä ei ole edes aitoja apuna. Lisäksi ponilla oli tällä viikolla kiima, ja kun viimeksi hyppäsin ponin ollessa kiimassa, siitä ei tullut yhtään mitään.
Mutta toisin kävi. Peppi ylitti odotukseni ja oli aivan super! Olen vieläkin ihan fiiliksissä:)
Kentällä oli aika paljon esteitä, ja kun rupesin verkassa laukkaamaan, Peppi yritti vetää jokaista estettä kohden mikä sillä hetkellä näköpiirissä oli. Sillä oli niin kova halu päästä hyppäämään, olihan edellisestä kerrasta jo melkein kaksi viikkoa..;D Muuten Peppi oli verkassa tosi hyvä, niinkuin aina kentällä.
Verkkaesteenä oli ristikko, jota tultiin ympyrän kaarella. Muutamat ensimmäiset hypyt oli aika hurjia, kun poni lähti jo kaukaa vetämään kohti estettä, pää taivaissa ilman mitään kontrollia. Siinä vaan istut kyydissä, ohjaat ja toivot parasta..:D Otin pari kertaa vähän kovemmin edestä kiinni ennen estettä, niin johan alkoi kuuntelemaana paremmin ja hypytkin oli parempia. Toiseen suuntaan hypättäessä poni kielsi ensimmäisellä kerralla, ja ihan syystä kielsikin, olin nimittäin tuomassa sitä ihan mahdottomalta tieltä esteelle.. Sen jälkeen alkoi sujumaan hyvin, eikä poni enää kaahottanutkaan hirveä vauhtia (vaikka yleisöltä tulikin palautetta "miten sinä hurja uskallat tuolla hypätä kun se menee niin kovaa":D)
Verkkahyppyjen jälkeen tultiin sellasta kahden esteen tehtävää, mikä näkyykin alla olevalla videolla. Poni pudotti ensimmäisellä kerralla puomin alas, mutta se olikin ainut pudotus koko valmennuksen aikana.
Lopuksi tultiin seitsämän esteen rata, joka oli ensimmäisellä kerralla noin 70-80cm. Harmittaa kun rata ei ole videolla, oli nimittäin ehkä meidän paras rata mitä ollaan menty. Se oli tasainen, paikat osui lähes täydellisesti kohilleen ja erikoisesteetkin ylitettiin mallikkaasti. Koska tuo korkeus ei tuottanut ongelmia, niin päätettiin nostaa esteitä ja tulla vielä kerran uudelleen. Toisella kerralla esteet olivat ehkä 80-90cm. Toinen rata ei ollut yhtä tasainen kuin ensimmäinen, ja kahdella esteellä tultiin vähän pohjaan. Minua jäi harmittamaan yksi kuuden askeleen linja johon askeleet ei oikein osunut kohdilleen, joten tulin sen vielä uudelleen.
Huomasin, että kentällä Peppi uskalsi lähteä hyppyyn rohkeammin kuin mitä ollaan maneesissa hypätty, ja oli muutenkin varovaisempi eikä pudotellut puomeja alas, vaikka olikin vauhtia. Innolla odotan meidän ensimmäisiä estekisoja kentällä, täällä on nimittäin teille jo aika kova vastus;) Sainkin tällä viikolla alueluvan, joten eikun loppuvuoden kisakalenteria suunnittelemaan.
Valitettavasti en saanut valmennuksesta kuvia. Allaolevassa videossa kaikki materiaali mitä tunnista sain:)
Sunnuntaina päätin mennä Pepillä pitkästä aikaa ilman satulaa. Kenttä oli hyvässä kunnossa, mutta tuuli ihan älyttömästi, niin ajattelin mennä maneesissa.
Kävelin aika pitkään ja tein väistöjä uralta pois ja takaisin uralle. Väistöt onnistuivat hyvin, tosin vasempaan oli ehkä normaalia enemmän hankaluuksia. Tein pari väistöä myös ravissa, jonka jälkeen jatkoin ravi-käynti siirtymisillä, jotka ovatkin jääneet vähän unholaan joksikin aikaa.. Ravista käyntiin siirtyminen tuotti hankaluuksia muutaman kierroksen ajan, mutta ei auttanut muu kuin purra hampaita yhteen.Siirtymisissä poni nosti pään kattoon, ja kun pyysin raville, ravi oli sellaista kipitysvermoravia. Se on myös nyt oppinut heittelemään välillä kieltään ulos, joka vaikutti myös huonolla tavalla tuntumaan..Vähitellen poni alkoi rentoutumaan, ja saatiin pikkuhiljaa koko ajan parempia siirtymisiä niin, että poni pysyi peräänannossa ja kuunteli pidätteet hyvin läpi.
Kun siirtymiset onnistuivat hyvin, nostin laukan ja laukkasin ympyröillä ja suoralla uralla tempoa vaihdellen. Kokeilin myös laukanvaihtoja pelkällä painopisteen muuttamisella, ja onnistui paremmin kuin odotin.
Loppukäynnit kävin kävelemässä koivukujalla ja kentällä, johon oli rakennettu vesieste. Esteen alla oli pressu, josta käytiin Pepin kanssa kävelemässä läpi, eikä poni sanonut mitään. Rohkeasti tallusteli rapisevan pressun päältä heti ensimmäisellä yrittämällä. Tosin sen jälkeen ongelmia tuottivat satunnaiset vesilätäköt, joiden yli koitin ponia saada. Pari kertaa se uskalsi kävellä niiden läpi, mutta joka kerran yritti reunia pitkin kiertää. Onhan se niin helpompaa, ei tarvitse jalkoja kastella:)
Maanantaina äiti oli käynyt ostamassa Pepille uudet suitset, jossa on hannoverilainen turpis. Ei enää pysty heittelemään kieltä pihalle. Eilen äiti myös testasi sitä, ja toimi kuulema hyvin:) Peppi näyttikin todella hyvältä ja pehmeältä ratsastaa, mitä se myös olikin.
Itse sain eilen kokeilla uutta tuttavuutta, suomenhevosruunaa Ketkua. Olihan se hieman erilainen ratsastettava kuin Peppi, johon on tottunut. Aluksi se oli pelkkää tuntuman hakemista ja kokeilua, että mitenkäs tämä toimii. Pikkuhiljaa alkoi yhteinen sävel löytymään, ja pätkittäin oli erittäin kivan tuntunen. Työskentelin paljon ympyrällä, jossa taivuttelin sitä molempiin suuntiin. Varsinkin laukka oli positiivinen yllätys, jossa sitä oli ehkä jopa mukavampi ratsastaa kuin ravissa tai käynnissä. En ratsastanut kovin kauaa tai rankasti, mutta Ketku oli silti vähän hikinen. Oli se näköjään joutunut kuitenkin sitten vähän töitä tekemään. Ihan mukava tapaus oli:)
Nyt on ensimmäiset kisat jo takanapäin:) Kaikki sujui ongelmitta, (lukuunottamatta sitä että satula meinasi jäädä matkasta..) ja poni käyttäytyi oikein hienosti.
Kisat alkoi kymmeneltä, ja me mentiin tallille seitsemän aikoihin. Laitettiin kaikki valmiiksi jo lauantai-iltana, joten ei tarvinnut aamulla kun harjata poni ja laittaa kuljetuskuntoon. Ruvettiin lastaamaan Peppiä kahdeksan maissa, ja vaikka edellisestä kuljetuksesta oli vuosi aikaa, poni meni traileriin tosi nätisti, ja seisoi koko matkan kiltisti paikoillaan ilman mitään riehumisia.
Perillä Siilinjärvellä oltiin vähän ennen yhdeksää. Äiti jäi taluttelemaan ponia ja minä kävin Miisan ( kisahoitaja) kanssa ilmottautumassa ja katsomassa ratoja. Säikähdyksekseni huomasin, että 60 ja 70cm luokissa on eri radat. Onneksi kummatkin olivat suht helppoja ratoja vaikkakin kummassakin ihan älyttömän pitkiä teitä, ja pitkät tiet ei kuulu meidän vahvuuksiin..
Verkka oli ratsastuskoulun maneesissa. Verkka-aikaa ei ollut kuin vartti, joten jouduin nopeasti ottamaan vähän ravia jonka jälkeen jo siirryin laukkaan ja otin pari verkkahyppyä kumpaankin suuntaan. Ehkä ensimmäinen kerta, kun Peppi ei rynninyt esteille, vaan odotti milloin annan sille luvan hypätä. Verkkahypyt sujuivat hyvin ja poni oli muutenkin tosi rennosti uudessa maneesissa, oli jopa paremman tuntuinen ratsastaa kuin kotona:)
60cm meni sujuvasti ja harva varmaan olisi arvannut että olivat ponin ensimmäiset kisat, kun käyttäytyi niinkuin olisi aina kisakenttiä kierrellyt;) Peppi tuntui todella varmalta, eikä se kaahottanutkaan niin hirveää vauhtia. Viitos esteelle tulikin harmittava pudotus, kun poni hyppäsi vähän liian pitkänä ja puomi tuli sitten takajalkojen mukana alas. Hirmu hyvä fiiilis jäi kuitenkin radasta, ja lähdettiin hyvillä mielin odottelemaan seiskakymppiä.
Kuva: Miina Soini
Seiskakymppiä ennen en verkannut paljoa, ja otin vaan kahdet verkkahypyt kummallekin esteelle. Oltiinkin lähdössä radalle jo neljäntenä, joten ei tarvinnut kauaa kävellä ennen suoritusta.
Kun lähtömerkki kuuului, poni sinkosi laukkaan ja selvästi jo tiesi, mistä tässä oli kyse. Rata meni vauhdikkaasti (vaikka ei se sinne selkään edes niin vauhdikkaalta tuntunut), ja vaikka aikaa ei ollut tarkoitus ratsastaa, saatiin luokan nopein aika. Tälläkin radalla tuli valitettavasti yksi pudotus, mutta se oli ihan minun oma moka. Esteelle oli aika vaikea tie, enkä tajunnut tasapainottaa tarpeeksi ennen estettä; poni oli menossa vasempaan, jolloin jäin vetämään oikeasta ohjasta, eikä poni saanut nostettua jalkojaan tarpeeksi korkealle minun jäädessä vetämään sinne suuhun.. Onneksi virheistä oppii.
Kuva: Miina Soini
Lopulta sijoituksemme olivat 60cm 8/13 ja 70cm 7/14. Olen erittäin tyytyväinen suorituksiin sekä koko päivään. Peppi oli niiin hienosti, ja käyttäytyi kuin vanha konkari, odotukset ylittyivät kaikin puolin. Voitte vaan varmasti kuvitella miten paljon herkkuja ja pusuja poni sai päivän päätteeksi:)
+Iso kiitos kisahoitajalle Miisalle!
Alla videokooste verkoista ja molemmista radoista, sekä kuvia.
